Kieltenopetuksen käytäntösuositukset

Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi

Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003 15 §). Toinen kotimainen kieli on ruotsi.

Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutusohjelman kieli.

Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi

Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003, 15 §). Toinen kotimainen kieli on suomi.

Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli.

Suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan suomen kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on ruotsi

Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98).

Ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan ruotsin kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on suomi

Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98).

Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi

Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu.

Koulusivistyskielen määräytyminen

Ks. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003, 20 §). Huom! Asetuksessa mainitut vastaavat opinnot eivät tarkoita ammatillista

2. astetta.

Liite 1. (Lainsäädäntö)

Todistusmerkinnät

Ammattikorkeakoulu käyttää todistuksessaan merkintää asetuksenmukaisen kielitaidon saavuttamisesta.

Lisämerkinnästä käyvät ilmi:
1) koulusivistyskieli
2) kypsyysnäytteen kieli ja
3) ammattikorkeakoulun kieliopintojen
vastaavuus kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 § kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen osaamisen taso hyvä vai tyydyttävä.

1. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta edellyttää korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kielitaidosta seuraavaa: ”Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. (424/2003)

2. Toisesta kotimaisesta kielestä säädetään ammattikorkeakouluasetuksessa seuraavasti: Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa "sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. (A352/2003, 8 §)

3.Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa määrittelee, millä tavoin opintojen yhteydessä voi osoittaa lainsäädännön edellyttämän erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon toisessa kotimaisessa ja vähintään tyydyttävän suullisen ja kirjallisen kielitaidon toisessa kotimaisessa kielessä. (481/2003, 15-17§) Em. asetuksen mukaan tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ao. kielellä.

4. Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijalla on "sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §)

5. "Korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot." (481/2003, 19 §)

6. Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain 629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.”

2.

Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen ja kypsyysnäytteen kieliasun arviointi

Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen

Kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä.

Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan:

– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella.

– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.

Kypsyysnäytteen arviointi

Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty.

Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:

– Jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)

– Ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)

– Selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)

– Tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu).

Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijan on tutkintoa varten ”kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.” (A352/2003, 10 §; A423/2005, 10 §)

Ks. edellisestä suosituksesta L424/2003, A481/2003.

3.

KORU- suositukset ja ruotsin kielen taitotasokuvaukset

Ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioinnissa suositellaan noudatettavan KORU-hankkeen (=Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen) suosituksia sekä niitä täydentäviä ammattikorkeakoulujen käyttöön laadittuja taitotasokuvauksia. Nämä suositukset on työstetty yhteistyössä korkeakoulujen ruotsin kielen opettajien kanssa.

Liite 4. (Puhumisen taitotasokuvaukset)

Liite 5. (Kirjoittamisen taitotasokuvaukset)

1. KORU-hankkeen suositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ruotsin kielen taidon arviointia eri korkeakouluissa. Suositukset koskevat seuraavia asioita: arvioitavat ruotsin kielen taidon osa-alueet ja niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja tehtävätyypit, ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitojen arviointikriteerit, ruotsin kielen taidon arvioinnissa käytettävien tehtävien sisällöt, ruotsin kielen opintojen hyväksilukemiset, ruotsin kielen opinnoista vapauttamiset ja mahdolliset erityisjärjestelyt sekä tutkintotodistusmerkinnät ruotsin kielen taidosta. (ks. tark. Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi. HAMKin julkaisuja 4/2006).

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen arviointikriteerit on linkitetty ammattikorkeakouluissa käytöissä oleviin arvosanoihin ja kuvattu tarkemmin taitotasokuvauksissa (ks. tark. liitteet 4 ja 5). Opiskelijoiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että kaikkien ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat käyttävät arvioinnissa näitä samoja kriteereitä, kun kyse on tutkintotodistusmerkintään oikeuttavasta ruotsin kielen opintojaksosta. Erityisesti on huomattava, että ruotsin kielen opinnoista saadun arvosanan merkitsemiseen ammattikorkeakoulun tutkintotodistukseen liittyy tietty tasovaatimus tämän arvosanan saamiseksi. Tämä osaamisen taso ei ole yksittäisen korkeakoulun tai ruotsinopettajan määriteltävissä, vaan ruotsin opintojen vaatimustaso määrittyy ns. uudesta kielitutkintoasetuksesta (481/2003), joka rinnastaa ammattikorkeakoulujen ruotsin opinnot valtionhallinnon kielitutkintoihin.

4.

Strategia

Ammattikorkeakouluja suositetaan laatimaan kieltenopetuksen strategia, joka on osa ammattikorkeakoulun strategiaa. Kieltenopetuksen strategiaa voidaan kutsua osastrategiaksi, toimintaohjelmaksi tai kehityssuunnitelmaksi, joka nivoutuu ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaan. Ammattikorkeakoulun tulisi määritellä kieltenopetuksen tavoitteet riittävän yksityiskohtaisesti eri koulutusaloille.

Sama suositus on ilmaistu jo OPM:n muistiossa 95/1999.

5.

Kielet,sisäänotto ja lähtötasokokeet

Jos ammattikorkeakoulu hyväksyy opiskelijan tutkintokoulutukseen, sen on harkittava, mitkä mahdollisuudet opiskelijalla on suoriutua kieliopinnoistaan, ja toimittava sen mukaisesti.

Lähtötasotestin perusteella opiskelija voidaan ohjata ammattikorkeakoulun varsinaisia kieliopintoja valmentaviin opintoihin tai yhteistyöoppilaitosten kursseille täydentämään taitojaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijan vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen lähtötaso arvioidaan opintojen alussa ainakin toisen asteen ammatillista väylää tulleiden opiskelijoiden osalta.

1. Käytäntö on osoittanut, että kaikilla ammattikorkeakouluihin hyväksytyillä opiskelijoilla ei ole ammattikorkeakouluopintojen edellyttämää kielitaitoa.

2. Ammattikorkeakouluun tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat ammattikorkeakoulun kieliopintoihin. Toisen asteen ammatillista väylää tulevilla voi olla kieliopintoja huomattavasti vähemmän suoritettuna kuin lukiosta tulevilla opiskelijoilla. Näin ollen on jo opiskelijan edun mukaista testata lähtötasokokeella hänen lähtötasonsa englannissa (vieraassa kielessä) ja toisessa kotimaisessa kielessä, jotta opiskelijan voi ohjata valmentaviin kielten opintoihin.

3. Testauksen ajoittaminen opintojen alkuun mahdollistaa valmentautumisen ennen pakollisia opintojaksoja. Mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan havaita riittävän ajoissa.

4. Korkeakoulujen arviointineuvosto on kieltenopetuksen arvioinnissa myös edustanut sitä kantaa, että jos opiskelija otetaan sisään, ammattikorkeakoulun on myös voitava tarjota opiskelijan tasoa vastaavia kieliopintoja.

6.

Opintopisteiden kertyminen valmentavista kieliopinnoista

Ammattikorkeakoulun kielten valmentavista opintojaksoista annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin, jos opiskelijan lähtötaito on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin kieliopintoihin.

1. Opintopisteiden saaminen motivoi opiskelijaa osallistumaan kielten valmentaville opintojaksoille.

2. Mikäli ammattikorkeakoulu järjestää valmentavaa opetusta, on johdonmukaista että tällainen opetus katsotaan kuuluvaksi ammattikorkeakouluopetukseen ja liitetään sen laadunvarmennuksen piiriin.

3. Opiskelijan kieliopintoihin käyttämä aika tulee näkyä opintopisteinä myös opintotuen kertymisen vuoksi.

7.

Minimiopinto-pistemäärät

Ammattikorkeakoulun pakollisten kielten sekä suomen/ruotsin kielen ja viestinnän opetuksen minimimäärä on 3 opintopistettä kussakin seuraavista: vieras kieli (englanti tai muu vieras kieli), toinen kotimainen kieli sekä suomen/ruotsin kieli ja viestintä.

Kun vieraskielinen opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opetuksesta, tilalle järjestetään 3 opintopistettä muita kieliopintoja, ensisijaisesti suomen tai ruotsin opintoja.

1. Ammattikorkeakouluopintojen tulee antaa opiskelijalle mm. teoreettiset perusteet asiantuntijatehtävissä toimimista varten, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. (A352/2003, 7 §)

2. Riittävän kieli- ja viestintätaidon tulee tarkemmin ottaen antaa opiskelijalle sellainen "kirjallinen ja suullinen kielitaito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §)

3. Minimiopintoviikkomäärien vakiinnuttaminen edistää eri ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta.

8.

Kieliopintojen sijoitus mielekkäästi ammattialan kielen ja osaamistason kannalta

Kieliopinnot suositellaan sijoitettavaksi koko opiskeluajalle. Opintojen alkuun sijoitetaan pakollisten kielten valmentavat opinnot, jotta kaikki opiskelijat saavuttavat riittävän lähtötaidon kieliopintoihin.

Ammattialan kieliopinnot sijoitetaan opintojen keski- ja loppuvaiheeseen (2.-4. opintovuoteen), jolloin opiskelijat tuntevat ammattialansa ja työelämää ja integrointi ammattialan sisältöihin on luontevaa.

Kieliopintoja suositellaan sijoitettaviksi sekä opintojen alkuun (erityisesti valmentavat opinnot) ja myös 3.-4. opintovuodelle, jolloin alan ammatillisen osaamisen tietoperustaa on kertynyt riittävästi.

1. Jos ammattikorkeakoulun kieliopinnot ovat opintojen alussa, niin opiskelijalla ei vielä ole ammattialan asioista riittävää käsitystä.

2. Motivaatio kielenopiskeluun lisääntyy työelämään siirtymisen lähestyessä.

9.

Opintojen hyväksilukeminen eri tapauksissa

1. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan.

2. Mikäli opiskelija on suorittanut samanlaajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot (ei: eri koulutusalan kieliopinnot) toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa; tai yleisen kielitutkinnon vähintään tasolla kolme (3); tai valtionhallinnon kielitutkinnon, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan.

1. Opintojen hyväksilukemista sovelletaan laajasti eri korkeakouluissa suoritettujen kieliopintojen tulkinnassa.

2. Vertailtavuus ammattikorkeakoulujen opintosuoritusten välillä paranee.

10.

Vapaasti valittavat kieliopinnot

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa ja laajentaa kielitaitoaan tarjoamalla laajasti vapaasti valittavia kieliopintoja.

Jos opiskelija valitsee hänelle uuden kielen alkeet opinto-ohjelmaansa, hänet ohjataan valitsemaan samasta kielestä useampia opintojaksoja syventämään saman kielen osaamista.

Opiskelijoiden tulisi olla tasa-arvoisessa asemassa.