Ammattikorkeakoulujen kieltenopetuksen käytäntösuositukset

UUSI!!! Kielten ja viestinnän opetuksen käytäntösuositukset ammattikorkeakouluissa 2011 (12.12.2011 Pdf-dokumenttina)

KIELTEN JA VIESTINNÄN OPETUKSEN KÄYTÄNTÖSUOSITUKSET AMMATTIKORKEAKOULUISSA 2011

Ammattikorkeakoulututkintojen kieliopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii viestimään tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti oman ammattialansa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa vähintään toisella kotimaisella kielellä, yhdellä tai kahdella vieraalla kielellä sekä omalla äidinkielellään. Kansallisten ja kansainvälisten vaatimusten saavuttamiseksi on olennaisen tärkeää, että kielten ja viestinnän opetus huomioidaan ammattikorkeakoulujen strategisessa suunnittelussa. Kieltenopetuksen ensisijainen tehtävä on tukea ammattikorkeakoulujen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteiset käytännöt ja suositukset ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetukseen edistävät ja tukevat ammattikorkeakoulujen laatutyötä.

Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän asiantuntijatyöryhmän 2011 päivittämät suositukset ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän käytännöiksi perustuvat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n asettaman kieltenopetuksen kehittämisryhmän 19.3.2004 ja 12.12.2006 laatimiin suosituksiin, jotka on valmisteltu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä.

Vahvistamisen jälkeen suositusten noudattamisesta vastaa koko ammattikorkeakouluyhteisö. Yhteiset käytännöt edistävät ammatillisen kielten ja viestinnän opetuksen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suosituksia päivitetään tarpeen tullen.

Ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen missio

Ammattikorkeakoulun kielten ja viestinnän opetuksen tehtävänä on tuottaa opiskelijalle kansainvälistyvän elinkeino- ja työelämän asiantuntijatehtävissä tarvittava kieli- ja viestintätaito. Kielten ja viestinnän opetuksessa korostetaan opiskelijan valmiuksia kieli- ja kulttuurirajat ylittävään vuorovaikutukseen ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Ammatillista kielten ja viestinnän opetusta kehitetään kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen pohjalta tavoitteena ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälinen vertailukelpoisuus ja kilpailukyky.

Aihe	Suositus	Suosituksen perustelut
1. 1. Asiantuntijan kieli- ja viestintäosaaminen viestinnässä, toisessa kotimaisessa kielessä ja englannissa	Ammattikorkeakoulujen kieliopintoja koskeva lainsäädäntö (Liite 1) määrittelee vaadittavan kielitaidon. Ammattikorkeakoulututkintojen tuottama kieli- ja viestintäosaaminen kuvataan Kansallisessa tutkintojen ja osaamisen viitekehyksessä NQF (Liite 5), joka perustuu Eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen EQF (Liite 6). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle ja kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. (NQF-taso 6) Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. (NQF-taso 7) Ammattikorkeakoulujen englannin, toisen kotimaisen kielen (ruotsi ja suomi) opintojen arvioinnissa suositellaan noudatettavan eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvia kielten taitotasokuvauksia. Taitotasokuvaukset on laadittu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioinnissa noudatetaan KORU-hankkeen (= Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen) suosituksia sekä niitä täydentäviä ammattikorkeakoulujen käyttöön laadittuja taitotasokuvauksia. Nämä suositukset on työstetty yhteistyössä korkeakoulujen ruotsin kielen opettajien kanssa. Liite 7 Suomen/ruotsin kielen ja viestinnän kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset Liite 8a) Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) puhumisen taitotasokuvaukset Liite 8b) Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kirjoittamisen taitotasokuvaukset Liite 9a) Toisen kotimaisen kielen (suomi) suullisen kielitaidon taitotasokuvaukset Liite 9b) Toisen kotimaisen kielen (suomi) kirjallisen kielitaidon taitotasokuvaukset Liite 10a) Englannin puhumisen taitotasokuvaukset Liite 10b) Englannin kirjoittamisen taitotasokuvaukset	Osaamistavoitteet perustuvat Valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352 sekä Valtioneuvoston asetukseen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481. (Liite 1) Ammattikorkeakoulun kieliopintoja koskeva lainsäädäntö) Opiskelijoiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että kaikkien ammattikorkeakoulujen englannin, suomen ja ruotsin opettajat käyttävät arvioinnissa samoja kriteereitä. Kun on kyse tutkintotodistusmerkintään oikeuttavasta toisen kotimaisen kielen opintojaksosta, on erityisesti huomattava, että toisen kotimaisen kielen opinnoista saadun arvosanan merkitsemiseen ammattikorkeakoulun tutkintotodistukseen liittyy tietty tasovaatimus tämän arvosanan saamiseksi. Tämä osaamisen taso ei ole yksittäisen korkeakoulun tai kielenopettajan määriteltävissä, vaan toisen kotimaisen kielen opintojen vaatimustaso määrittyy ns. kielitutkintoasetuksesta (481/2003), joka rinnastaa ammattikorkeakoulujen ruotsin/suomen opinnot valtionhallinnon kielitutkintoihin.
2. Kielet, sisäänotto ja lähtötasokokeet	Ammattikorkeakoulun hyväksyessä opiskelijan tutkintokoulutukseen sen on varmistettava, että opiskelijalla on riittävät kieli- ja viestintävalmiudet suoriutua opinnoistaan. Ammattikorkeakouluopiskelijan kieli- ja viestintävalmiudet on syytä testata opintojen alussa. Lähtötasotestin perusteella opiskelija voidaan ohjata ammattikorkeakoulun valmentaviin kieli- ja viestintäopintoihin tai vastaaville kursseille muissa oppilaitoksissa. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on jokin muu kuin koulutusohjelman kieli, opiskelijalla tulisi olla koulutusohjelman kielessä Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso C1 tai vähintään B2, jotta opinnot eivät keskeytyisi puutteellisen kielitaidon takia. Taitotaso osoitetaan kielitodistuksella tai kielitestillä ellei koulutusohjelman kieli ole opiskelijan äidinkieli.	1. Käytäntö on osoittanut, että kaikilla ammattikorkeakouluihin hyväksytyillä opiskelijoilla ei ole ammattikorkeakouluopintojen edellyttämää kielitaitoa. 2. Ammattikorkeakouluun tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat kieli- ja viestintäopintoihin. On opiskelijan edun mukaista testata hänen lähtötasonsa vieraassa kielessä ja tarvittaessa toisessa kotimaisessa kielessä. 3. Myös suomen- tai ruotsinkielisten opiskelijoiden äidinkielen testaaminen on suositeltavaa, mikäli opiskelija tulee ammatillista väylää pitkin, hänen äidinkielensä ei ole suomi tai ruotsi tai hän on saanut yo-tutkinnosta äidinkielen arvosanaksi C tai sen alle. 4. Testauksen ajoittaminen opintojen alkuun mahdollistaa valmentautumisen ennen pakollisia opintojaksoja. Testaamisen yhteydessä on suositeltavaa kysyä oppimisvaikeuksista, jotta ne voidaan havaita riittävän ajoissa.
3. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijan koulusivistyskielestä riippuen sekä todistusmerkinnät	Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003 15 §). Toinen kotimainen kieli on ruotsi. Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutusohjelman kieli. Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003, 15 §). Toinen kotimainen kieli on suomi. Huom.! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli. Suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan suomen kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on ruotsi Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98). Ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan ruotsin kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on suomi Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98). Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu. Koulusivistyskielen määräytyminen Ks. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003, 20 §). Huom.! Asetuksessa mainitut vastaavat opinnot eivät tarkoita ammatillista 2. astetta. Liite 1 Lainsäädäntö Todistusmerkinnät Ammattikorkeakoulu käyttää todistuksessaan merkintää asetuksenmukaisen kielitaidon saavuttamisesta. Lisämerkinnästä käyvät ilmi: 1) koulusivistyskieli 2) kypsyysnäytteen kieli ja 3) ammattikorkeakoulun kieliopintojen vastaavuus kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 § kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen osaamisen taso hyvä vai tyydyttävä. Liite 2 Todistusmerkinnät	1. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta edellyttää korkeakoulututkinnon suorittaneen henkilön kielitaidosta seuraavaa: ”Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. ” (424/2003) 2. Toisesta kotimaisesta kielestä säädetään ammattikorkeakouluasetuksessa seuraavasti: Opiskelijan tulee osoittaa saavuttaneensa "sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §) 3. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa määrittelee, millä tavoin opintojen yhteydessä voi osoittaa lainsäädännön edellyttämän erinomaisen suullisen ja kirjallisen kielitaidon toisessa kotimaisessa ja vähintään tyydyttävän suullisen ja kirjallisen kielitaidon toisessa kotimaisessa kielessä. (481/2003, 15 - 17§) Em. asetuksen mukaan tutkintoa, jolla osoitetaan suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito, ei vaadita, jos opiskelija on saanut koulusivistyksensä ja suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen ao. kielellä. 4. Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijalla on "sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §) 5. "Korkeakoulun perustutkinnosta annettavaan todistukseen on merkittävä koulusivistyksen ja kypsyysnäytteen kieli sekä kieli, jolla opiskelija on suorittanut maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa osoittavan kielikokeen tai kieliopinnot." (481/2003, 19 §) 6. Valtioneuvoston asetuksen (481/2003) mukaan ”henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä.” Opetusministeriön näkemyksen mukaan koulusivistyskieli ei määrity ammatillisen perustutkinnon kautta. (Tieto saatu s-postilla toukokuussa 2006.) 7. Tutkintotodistukseen merkitään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, 6 § 1 mom.) mukaista kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaa toisen kielen taitoa osoittavat arvosanat erikseen suullisen ja kirjallisen kielitaidon osalta. Perusteluna menettelylle on oikeusministeriön 24.8.2005 antama lausunto asiasta. Liite 3 Oikeusministeriön lausunto 8. Yhteiset käytännöt ja todistusmerkinnät varmistavat opintojen vertailukelpoisuuden ja yhtenäisyyden opiskelijan hakeutuessa työelämään ja jatko-opintoihin.
4. Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen ja kypsyysnäytteen kieliasun arviointi	Ammattikorkeakoulututkintoon liittyvä kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä. Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan: – Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella. – Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti. Kypsyysnäytteen arviointi Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty. Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin: – Jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi) – Ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut) – Selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat, ohjeiden mukainen ulkoasu) – Tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus).	Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijan on tutkintoa varten ”kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.” (A352/2003, 10 §; A423/2005, 10 §) Ks. edellisestä suosituksesta L424/2003, A481/2003.
5. Minimiopintopistemäärät	Ammattikorkeakoulun perusopintojen kielten opintojaksojen suositeltava laajuus on yleisen ECTS-periaatteen mukaisesti 5 opintopistettä kussakin seuraavista: vieras kieli (englanti tai muu vieras kieli), toinen kotimainen kieli sekä suomen/ruotsin kieli ja viestintä. Jos opiskelija vapautetaan pakollisen kielen opetuksesta, tilalle järjestetään vastaava määrä muita kieliopintoja, jotta opiskelijan kyky toimia ammatissaan parantuu.	1. Ammattikorkeakouluopintojen tulee antaa opiskelijalle mm. teoreettiset perusteet asiantuntijatehtävissä toimimista varten, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. (A352/2003, 7 §) 2. Riittävän kieli- ja viestintätaidon tulee tarkemmin ottaen antaa opiskelijalle sellainen "kirjallinen ja suullinen kielitaito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §) 3. Kansallisen tutkintojen viitekehyksen mukaan opiskelijan tulisi osata viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Opiskelija kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
6. Kieliopintojen sijoitus mielekkäästi ammattialan kielen ja osaamistason kannalta	Kieliopinnot suositellaan sijoitettavaksi koko opiskeluajalle. Opintojen alkuun sijoitetaan valmentavat opinnot, jotta kaikki opiskelijat saavuttavat riittävän lähtötaidon kieliopintoihin. Ammattialan kieliopinnot sijoitetaan opintojen keski- ja loppuvaiheeseen (2.-4. opintovuoteen), jolloin opiskelijat tuntevat ammattialansa ja työelämää ja integrointi ammattialan sisältöihin on luontevaa.	1. Jos ammattikorkeakoulun kieliopinnot ovat opintojen alussa, niin opiskelijalla ei vielä ole ammattialan asioista riittävää käsitystä. 2. Motivaatio kielenopiskeluun lisääntyy työelämään siirtymisen lähestyessä.
7. Opintopisteiden kertyminen valmentavista opinnoista	Ammattikorkeakoulun kielten valmentavista opintojaksoista annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin, jos opiskelijan lähtötaito on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin kieliopintoihin.	1. Opintopisteiden saaminen motivoi opiskelijaa osallistumaan kielten valmentaville opintojaksoille. 2. Mikäli ammattikorkeakoulu järjestää valmentavaa opetusta, on johdonmukaista että tällainen opetus katsotaan kuuluvaksi ammattikorkeakouluopetukseen ja liitetään sen laadunvarmennuksen piiriin. 3. Opiskelijan kieliopintoihin käyttämä aika tulee näkyä opintopisteinä myös opintotuen kertymisen vuoksi.
8. Integrointisuositukset	Vierasta kieltä ja ammattiainetta voidaan integroida ammattikorkeakouluopetuksessa, jos alla esitetyt neljä integrointikriteeriä täyttyvät. Tyypillisesti vieraan kielen perusopintojen opintojakson sisällöstä voidaan integroida sopiva osio (esim. esityksen pitäminen, kokousharjoittelu), joka muodostaa vain osan kielen opintojaksosta. Muulla vieraan kielen opetuksella varmistetaan kielen ydinaineksen riittävä hallinta. Syventävissä ammatillisissa kieliopinnoissa voidaan integroida laajojakin kokonaisuuksia, kuten kokonaisia vieraan kielen opintojaksoja ammattiaineen kanssa. 1. Integroinnissa sovelletaan asiantuntijuuden periaatetta, siten että vieraan kielen koulutettu kieltenopettaja opettaa ja arvioi kielelliset suoritukset (kirjallisen ja suullisen) ja ammattiaineen opettaja asiasisällön. 2. Opiskelijoiden kielitaidon taso on itsenäisen kielenkäyttäjän tasolla (Eurooppalaisen viitekehysasteikon taso B2, jolloin opiskelijalla on realistinen mahdollisuus osallistua aktiivisesti ammattiaineen opetukseen. Jos opiskelijan kielitaito ei ole riittävä, ammattiaineen opettaja antaa opiskelijan tarvitseman tuen äidinkielellä. 3. Ammattiaineen opettajan ja kieltenopettajan työaika huomioidaan integroidun opintojakson suunnittelussa. 4. Integroinnista huolimatta vieraan kielen opetussuunnitelman mukaiset kielen sisällöt on opetettava. Näin varmistetaan se että, kieli- ja viestintätaito kehittyy kaikilta osin tulevan ammatin asiantuntijatehtäviä varten ja termistön hallinta kehittyy suunnitelmallisesti. Integrointikriteerejä eivät täytä ne tilanteet, joissa asiantuntija pitää vieraalla kielellä luentosarjan tai opetusmateriaali on vieraskielistä. Integroitujen opintojen tulee myös perustua realistiselle käsitykselle opiskelijoiden kielitaidon tasosta ja kyvystä osallistua oppimistapahtumaan täyspainoisesti.	Kielten integroiminen ammattiaineisiin simuloi työelämän kielenkäyttötilanteita ja valmentaa opiskelijoita työelämään.
1. 9. Vapaasti valittavat kieli-, kulttuuri ja viestintäopinnot	Opetussuunnitelmissa kiinnitetään erityistä huomioita kansainvälistymisvalmiuksien kehittymiseen opintojen aikana. Opiskelijalla on silloin mahdollisuus suunnata ammatillista kasvuaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoille mahdollisuudet monipuolistaa ja laajentaa kieli-, kulttuuri- ja viestintäosaamistaan tarjoamalla laajasti vapaasti valittavia kieli-, kulttuuri- ja viestintäopintoja. Jos opiskelija valitsee hänelle uuden kielen alkeet opinto-ohjelmaansa, hänet ohjataan valitsemaan samasta kielestä useampia opintojaksoja syventämään saman kielen osaamista.	Työelämän kansainvälistyessä (EK:n raportti 2009, Huhta 2010) työelämän kieli-, kulttuuri- ja viestintätarpeet monipuolistuvat. Ammattikorkeakoulu rakentaa siltaa yksipuolistuneista kielivalinnoista työelämään tarjoamalla maailman suurten kielten ja kulttuuri alkeis- ja jatkokursseja, jotka valmentavat työelämän monikulttuurisiin viestintäympäristöihin.
10. Opintojen hyväksilukeminen eri tapauksissa	Opintojen hyväksilukemisen periaatteena on, että aiemmin hankittu osaaminen luetaan hyväksi riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Liite 4a) Formaalisti opitun hyväksiluvut: korvaavuudet Liite 4b): Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen	Kieliopintojen hyväksiluvussa noudatetaan AHOT korkeakouluissa -hankkeessa luotuja linjauksia.

LIITTEET

LIITE 1 Ammattikorkeakoulun kieliopintoja koskeva lainsäädäntö

LIITE 2 Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n suositus todistusmerkinnöiksi ammattikorkeakouluissa

LIITE 3 Opetusministeriön lausunto

LIITE 4a) Formaalisti opitun hyväksiluvut: korvaavuudet

LIITE 4b) Non-formaalin ja informaalin kieli- ja viestintäosaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

LIITE 5 Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys tasot 6 ja 7

LIITE 6 Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework) tasot 6 ja 7

LIITE 7 Ammattikorkeakoulun kaikille yhteisten suomen/ruotsin kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset

LIITE 8a) Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) puhumisen taitotasokuvaukset

LIITE 8b) Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) kirjoittamisen taitotasokuvaukset

LIITE 9a) Toisen kotimaisen kielen (suomi) suullisen kielitaidon taitotasokuvaukset (2007)

LIITE 9b) Toisen kotimaisen kielen (suomi) kirjallisen kielitaidon taitotasokuvaukset (2007)

LIITE 10a) Englannin puhumisen taitotasokuvaukset (2007)

LIITE 10b) Englannin kirjoittamisen taitotasokuvaukset (2007)